Joka neljäs suomalainen aikuinen on lihava

THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 24,5 prosentilla suomalaisista aikuisista oli vuonna 2024 painoindeksi (BMI) vähintään 30, mikä on kansainvälisesti käytetty lihavuuden raja-arvo. Tämä tilasto osoittaa, että lihavuus on merkittävä ilmiö Suomessa, ja se herättää kysymyksiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla.

Mitkä tekijät vaikuttavat lihavuuden lisääntymiseen?

Lihavuuden taustalla on monia tekijöitä, jotka vaihtelevat geneettisistä syistä ympäristön ja elämäntapojen vaikutuksiin. Muun muassa ruokavalio, liikunnan määrä ja stressitasot voivat kaikki vaikuttaa painoindeksiin. On tärkeää ymmärtää, että lihavuus ei ole vain yksilön valinta, vaan siihen liittyy laaja kirjo tekijöitä.

Kuinka lihavuus on muuttunut ajan myötä?

Tilastot osoittavat, että lihavuuden esiintyvyys on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä. Tämä kehitys on herättänyt huolta ja keskustelua siitä, miten yhteiskunta voi tukea kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Lihavuuden lisääntyminen on globaali ilmiö, ja sen syitä on tutkittu laajasti eri näkökulmista.

Miten seuranta voi vaikuttaa lihavuuden hallintaan?

Seuranta on yksi tärkeimmistä työkaluista painonhallinnassa. Monet ihmiset kuitenkin kokevat haasteita seurannan ylläpitämisessä, mikä voi johtaa siihen, että prosessi jää kesken. Manuaalinen ruoan hakeminen tietokannasta on yleisin syy, miksi seuranta loppuu kesken jo ensimmäisten viikkojen aikana. Nutrolassa aterian voi kirjata kuvasta, puheesta tai viivakoodista muutamassa sekunnissa — se hidas, työläs vaihe jää kokonaan pois.

Lähde: THL, Terve Suomi -tutkimus.

Nutrola on ruoan kirjaamiseen ja seurannan johdonmukaisuuteen keskittyvä sovellus, ei lihavuuden hoitoon tarkoitettu lääketieteellinen tuote. Painoon vaikuttavat monet tekijät, joihin pelkkä seuranta ei vastaa — tarvittaessa kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Kokeile Nutrolaa