Kansalliset ruokatietokannat kalorilaskurissa: Fineli ja muut

Fineli ei ole ainutlaatuinen ilmiö — useilla mailla on oma valtion ylläpitämä elintarviketietokantansa, ja Nutrolan taustalla on Finelin lisäksi useita muita kansallisia lähteitä. Yhteistä niille on, että ne ovat viranomaisen tai tutkimuslaitoksen kokoamia ja julkaistu avoimena datana.

Mitä kansallisia tietokantoja Nutrolan taustalla on

• Fineli (Suomi) — THL:n ylläpitämä, CC BY 4.0
• Livsmedelsverket / SLV (Ruotsi) — Ruotsin elintarvikeviraston tietokanta
• Matvaretabellen (Norja) — Norjan vastine, NLOD-lisenssillä
• CIQUAL (Ranska) — ANSES:n (Ranskan elintarvike-, ympäristö- ja työterveysviraston) ylläpitämä
• Bundeslebensmittelschlüssel / BLS (Saksa) — Max Rubner-Institutin ylläpitämä, versio 4.0, CC BY 4.0

Miksi tämä on eri asia kuin yksi globaali tietokanta

Jokainen maa mittaa ja koostaa oman elintarviketietokantansa paikallisten tuotteiden ja reseptien mukaan. Yhtä kattavaa, kaikki maat yhtä tarkasti kattavaa globaalia tietokantaa ei ole olemassa — kansainväliset tietokannat kattavat parhaiten laajalti myydyt, brändätyt tuotteet, eivät paikallisia perusruokia. Siksi useamman kansallisen lähteen yhdistäminen tuottaa tarkempia tuloksia eri maiden käyttäjille kuin yksi yleinen tietokanta yksinään.

Koskeeko tämä myös muita kirjaustapoja?

Kansalliset tietokannat vaikuttavat ensisijaisesti ruokahakuun kussakin kielessä. Viivakoodilla skannatut pakatut tuotteet haetaan Open Food Factsista riippumatta maasta, ja kuvasta tai puheesta tunnistettu ateria perustuu tekoälyn arvioon eikä mihinkään yksittäiseen tietokantaan. Tarkempi erittely suomenkielisille käyttäjille: Näin Nutrola käyttää Fineli-tietokantaa.