Miksi juoma ei täytä samalla tavalla kuin ruoka?

Kokeessa, jossa osallistujat saivat neljän viikon ajan päivittäin joko 450 kilokaloria makeisina (hyytelöpapuja) tai saman verran limonadina, tulos poikkesi selvästi: makeisia syödessään osallistujat vähensivät muuta ruokailuaan niin, että kokonaisenergiansaanti pysyi lähes ennallaan. Limonadia juodessaan he eivät vähentäneet muuta syömistä juuri lainkaan — ylimääräiset 450 kilokaloria tulivat päälle (DiMeglio & Mattes, International Journal of Obesity, 2000).

Ilmiölle on esitetty useita selityksiä: neste ei venytä mahalaukkua samalla tavalla kuin kiinteä ruoka, se poistuu mahasta nopeammin, eikä pureskelu ja syömisaika — jotka molemmat osallistuvat kylläisyyssignaaliin — ole samalla tavalla läsnä.

Suomalaisia juomia vierekkäin

Juoma	Energia (100 ml)
Suodatinkahvi, musta	3 kcal
Kevytmaito	46 kcal
Energiajuoma	49 kcal
Kola	45 kcal
Omenamehu	50 kcal
Täysmaito	63 kcal

Erot 100 millilitraa kohden näyttävät pieniltä, mutta juomat nautitaan tyypillisesti suurempina annoksina kuin kiinteä ruoka punnitaan: puolen litran mehulasillinen on jo 250 kilokaloria, ja päivän aikana kertyvät kahvi, mehu, virvoitusjuoma ja mahdollinen ilta-alkoholi voivat muodostaa satoja kaloreita, joita on erityisen helppo olla huomaamatta juuri siksi, että ne eivät tunnu täyttävän samalla tavalla kuin ateria.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Koska neste ei tuota samaa kylläisyyssignaalia kuin kiinteä ruoka, sen energiamäärä on erityisen helppo unohtaa kirjanpidosta — ei tahallisesti, vaan koska keho ei anna siitä samaa muistutusta kuin ateriasta. Tämä on yksi niistä kohdista, joissa kirjaaminen tuottaa tietoa, jota nälkä yksin ei anna.

Nutrolan ruokahaku hakee suomalaisten ruokien ravintoarvot ensisijaisesti Finelistä, THL:n ylläpitämästä kansallisesta tietokannasta, joten kuidun, proteiinin tai energiatiheyden näkeminen ei vaadi omaa laskentaa: kokeile Nutrolaa.

Rajoitukset

Tutkimusnäyttö nesteen ja kiinteän ruoan kylläisyyserosta ei ole yksiselitteinen — kirjallisuuskatsaus on todennut tulokset osin ristiriitaisiksi eri koeasetelmien välillä (Almiron-Roig ym., Obesity Reviews, 2003), ja ero voi riippua juoman koostumuksesta (esim. proteiinipitoinen juoma vs. sokeripitoinen) enemmän kuin pelkästä olomuodosta. DiMeglio & Mattes -koe oli lyhyt (neljä viikkoa) ja pieni.

Lähteet

• DiMeglio DP, Mattes RD, "Liquid versus solid carbohydrate: effects on food intake and body weight", International Journal of Obesity, 2000
• Almiron-Roig E ym., "Liquid calories and the failure of satiety: how good is the evidence?", Obesity Reviews, 2003
• Ravintoarvot: Fineli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), CC BY 4.0