Miksi kalorilaskurin tietokanta ratkaisee: kansallinen data vs. kansainvälinen data

Kalorilaskurin tarkkuus ei riipu vain tekoälystä tai käyttöliittymästä — se riippuu ennen kaikkea siitä, löytyykö ruoka oikeasta tietokannasta oikealla ravintoarvolla. Suomalaisille arkiruoille tämä tarkoittaa käytännössä eroa kansallisen ja kansainvälisen tietokannan välillä.

Esimerkki: ruisleipä

Ruisleipä on suomalaisen ruokavalion perusruoka, mutta kansainvälisissä, pääosin englanninkielisissä tietokannoissa se sekoittuu helposti muihin tumman leivän tyyppeihin, joiden koostumus poikkeaa suomalaisesta reseptistä. Fineli-tietokannassa ruisleipä on oma, THL:n mittaama merkintänsä suomalaisella koostumuksella.

Esimerkki: karjalanpiirakka

Karjalanpiirakka ei esiinny kansainvälisissä tietokannoissa juuri lainkaan, koska ruoka on paikallinen eikä sillä ole suoraa vastinetta muualla. Ilman kansallista tietokantaa sovellus joutuisi arvioimaan sen lähimmän vastaavan tuotteen kautta, mikä heikentää tarkkuutta. Fineli-datassa piirakka on oma mitattu merkintänsä.

Esimerkki: leipäjuusto

Leipäjuusto on toinen esimerkki ruoasta, jolla ei ole yleismaailmallista vastinetta. Kansainvälisessä tietokannassa se saattaisi luokittua yleiseksi "juustoksi" ilman sille ominaista rasva- ja proteiinipitoisuutta. Fineli erittelee sen omana tuotteenaan.

Miksi tämä ei ole vain yksityiskohta

Kun tietokannassa ei ole tarkkaa vastinetta, kalorilaskuri joutuu arvioimaan lähimmän vastaavan ruoan kautta — ja arvio kertautuu jokaisessa kirjauksessa. Päivittäisessä seurannassa pienetkin toistuvat erot kertyvät ajan myötä isommaksi vinoumaksi. Kansallinen tietokanta ei poista kaikkea epävarmuutta, mutta se poistaa yhden toistuvan virhelähteen: väärän ruoan valinnan puuttuvan vastineen takia.

Nutrolan suomenkielinen ruokahaku käyttää tähän Fineliä — ks. Näin Nutrola käyttää Fineli-tietokantaa.