Rasvaisin keitto – näin vaihtoehdot asettuvat järjestykseen

Rasvaisimmissa keitoissa rasvapitoisuus vaihtelee huomattavasti, ja raskaimmassa vaihtoehdossa, osterikeitossa kuohukermalla, rasvapitoisuus on 17,8 grammaa sataa grammaa kohden.

Tuote (100 g)	kcal	Proteiini	Hiilihydraatit	Rasva	Kuitu
Osterikeitto, kuohukerma	194	3,1	2,1	17,8	0,2
Korvasienikeitto, kerma	117	1,5	3,3	10	0,5
Kalakeitto, lohikeitto, kerma	115	5,4	4,4	8,4	0,3
Suppilovahverokeitto, kerma	98	2	2,8	8,1	1,6
Tomaattikeitto, kylmä, gazpacho	92	0,7	3,7	7,9	1,3
Nuudeli-tofukeitto, kookosmaito	113	3,2	7,5	7,6	1,2
Kalakeitto, kirjolohikeitto, kerma	105	4,9	4,4	7,5	0,3
Kalakeitto, täyteläinen lohikeitto, kokkikartano snellman, valmisateria	99	3,6	4,7	7,1	0,7

Mitä luvut tarkoittavat käytännössä?

Rasvapitoisuus kertoo, kuinka paljon rasvaa on tietyssä ruoassa. Esimerkiksi osterikeiton korkea rasvapitoisuus johtuu käytetystä kuohukermasta, joka lisää sekä rasvan määrää että energiapitoisuutta. Toisaalta tomaattilohkoista valmistettu gazpacho on kevyempi vaihtoehto, jossa rasvapitoisuus on vain 7,9 grammaa sataa grammaa kohden.

Kenelle mikäkin sopii?

Rasvaisemmat keitot, kuten osterikeitto, voivat olla herkullisia herkkupäiviä varten, kun taas kevyemmät vaihtoehdot, kuten gazpacho, sopivat mainiosti arkeen tai kevyempään ruokavalioon. Kalakeitot tarjoavat hyvän proteiinin lähteen, mikä tekee niistä erinomaisia vaihtoehtoja aktiivisille ihmisille.

Mitä annoskoosta kannattaa tietää?

Keittojen annoskoot voivat vaihdella, ja on hyvä muistaa, että rasvapitoisuus on vain yksi osa kokonaisravintoa. Esimerkiksi vaikka osterikeitto on energiapitoisin, se voi tarjota myös makua ja nautintoa, kunhan sen nauttii kohtuudella. Suositeltavaa on aina huomioida oma ruokavalio ja mieltymykset.

On tärkeää muistaa, että kaikki arvot ovat Finelin (THL) mukaisia ja suuntaa-antavia. Valmistustapa tai reseptimuutokset voivat vaikuttaa ravintoarvoihin merkittävästi. Lisää tietoa ravitsemuksesta löydät ravintokirjastosta.

Kokeile Nutrolaa.